–koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti–

Laki ei ehdottomasti vaadi [koulutetun hierojan] menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea.

Yllä oleva on lainaus Koulutettujen Hierojien Liiton nettisivuilta ammattietiikkaa koskevasta ohjeistuksesta, joka koskee koulutetun hierojan menettelytapoja, joiden tulisi olla ”yleisesti hyväksyttyjä”. Mutta kuten ylhäällä sanotaan, käytännössä yleinen hyväksyntä saavutetaan tutkimustiedon kautta.

Tieteellisen tiedon muodostaminen

Moni on saattanut nähdä iltalehdissä otsikoita ”tutkimus osoittaa, että [asia x] aiheuttaa ylipainoa” tai muuta vastaavaa. Mutta näissä otsikoissa asettelu on lähtökohtaisesti väärä, sillä yhdellä tutkimuksella ei voida vielä johtaa lopullisia johtopäätöksiä, vaan yleisesti hyväksytty tieto syntyy joukosta tutkimuksia, jotka osoittavat johonkin tiettyyn suuntaan. Mitä enemmän tutkimusta, niin sitä varmempia voidaan olla, niiden osoittaman tiedon yleistettävyydestä.

Tieteessä asioita sotkee myös se, että tutkimukset eivät aina ole luotettavia: ei ole onnistuttu vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen, mitä on lähdetty selvittämään, ja tutkimusmetodeissa voi olla puutteita.

Aurikoterapian eli korva-akupunktion tieteellinen näyttö tarkastelussa

Hyvinvointikirjeen sähköpostissa kerroin lyhyesti korva-akupunktiosta ja korvien hieronnasta itse. Asiaan paneutuessani vastaan tuli kirjallisuuskatsaus, joka on siis katsaus joukosta tutkimuksia ja niiden tuloksista. Linkin takana oleva katsaus on brasilialaisryhmän kokoama ja heidän tavoitteenaan oli havaita minkälaisia vaikutuksia korva-akupunktiolla on stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Kirjallisuuskatsaukseen kerätty aineisto oli siis rajattu niihin tutkimuksiin, jotka tähän pystyivät vastaamaan.

Tutkimusten kriteereinä oli myös se, että tutkimus on satunnaistettu vertailukoe ja että tutkimukset eivät olleet vanhempia kuin vuodelta 2013 ja tutkimukseen vastaajat olivat yli 18-vuotiaita. Lisäksi jokaisen tutkimuksen menetelmien laatu oli arvioitu erikseen ja pisteytetty käyttämällä Jadad-asteikkoa. Lopullisessa aineistossa oli 24 tutkimusta, joista 22 (92%) tutkimuksista osoitti korva-akupunktion lieventävän stressiä, ahdistusta ja masennusta.

Placeboilmiö

Termi saattaa olla monelle tuttu: sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa pelkästään henkilön oma odotus tulevan hoidon parantavasta vaikutuksesta itsessään aiheuttaa positiivisia vaikutuksia. Tämä on osoitettu hyvin esimerkiksi lumelääkkeillä.

Oikeita vaikutuksia ja placeboilmiötä oli eroteltu jakamalla tutkittavat henkilöt ryhmiin, joissa osalle annettiin oikeaa akupunktiota ja toiselle ryhmälle valeakupunktiota. Huomattavaa oli, että oikeaa akupunktiota saaneilla havaittiin suurempia tuloksia kuin placeboakupunktiota saaneilla.

Lopuksi

Tarkasteltuani tieteellistä aineistoa korva-akupunktiosta stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa, on näyttö sen tehosta tarkastelussa olleen kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvin vakuuttava.

Pidän tiedettä ja sen antamaa näyttöä suuressa arvossa, ja toteutan ammattieettistä velvollisuuttani koulutettuna hierojana pureutumalla erilaisiin toimintatapoihin ja niiden tuloksiin myös ruohonjuuritasolla eli käymällä läpi tieteellistä materiaalia, jotta osaan antaa myös asiakkailleni hoitoa, joka oikeasti toimii, ja jolla on tieteellistä näyttöä.

Toivottavasti tämä artikkeli hieman selvensi, kuinka tiede toimii ja toivottavasti sait jotain irti kuvailemastani prosessista tieteellisen aineiston kanssa.

-Miika, koulutettu hieroja


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *